Kansalaisten tietämys kielellistä oikeuksistaan on lisääntynyt. Vaikka myös viranomaiset tuntevat entistä paremmin kielilain velvoitteet, ne eivät riittävässä määrin oma-aloitteisesti huolehdi näiden oikeuksien toteuttamisesta. Valtioneuvosto esittääkin, että toimia kansalliskielillä annettavan palvelun turvaamiseksi tulee edelleen kehittää.
Valtioneuvoston kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2009 hyväksyttiin 26. maaliskuuta annettavaksi eduskunnalle. Lain toimeenpanoa arvioitiin ensimmäisen kerran 2006.
Kielelliset oikeudet huomioon kaikessa toiminnassa
Viranomaiset eivät ole kaikilta osin sopeuttaneet käytännön toimintaansa kahdella kielellä toteutettavan hallinnon vaatimuksiin, vaikka kielilaki on ollut voimassa viisi vuotta. Palvelujen järjestämisessä on havaittavissa sattumanvaraisuutta.
Kertomuksessa ehdotetaan, että viranomaisten ja tuomioistuinten tulee järjestelmällisesti käydä läpi palvelu- ja hallintoprosessinsa selvittääkseen, otetaanko kielilainsäädäntö huomioon kaikissa toiminnan vaiheissa ja etenkin jo toiminnan suunnittelussa. Erityisen tärkeää on, että asiakkaat tietävät, miten ja missä he voivat asioida omalla kielellään.
Miten palveluja saa eri kielillä?
Suomenkielisten kielelliset oikeudet toteutuvat pääosin hyvin. Kaksikielisissä kunnissa, joissa enemmistön kieli on ruotsi, palvelu molemmilla kielillä on yleensä luontevaa. Sen sijaan etenkin valtionhallinnossa ruotsinkielisiä palvellaan lähtökohtaisesti suomeksi, jolleivät he erikseen pyydä saada asioida ruotsiksi. Ministeriöt ja keskusvirastot lähettävät edelleen sangen usein kaksikielisille kunnille ja virastoille kirjeitä ja ohjeistusta pelkästään suomeksi.
Palvelujen järjestämistä vaikeuttaa ruotsin kielen vähentyvä opiskelu samoin kuin se, ettei virkamiesten kielitaidosta riittävästi huolehdita.
Kertomuksessa korostetaan, että viranomaisten tulee huolehtia kielellisten oikeuksien toteutumisesta silloinkin, kun palvelut ostetaan yksityiseltä.
Kielellisiä oikeuksia arvioitava päätöksenteossa
Hallinnollisten uudistusten vaikutuksia kielellisiin oikeuksiin ei ole aina selvitetty hallitusohjelman edellyttämällä tavalla. Esimerkiksi aluehallinnon uudistamishankkeessa aiempaa suuremmat virka-alueet ja työyhteisöt voivat mahdollistaa tehtävien entistä tarkoituksenmukaisemman jakamisen, jolloin myös edellytykset antaa ruotsinkielisiä palveluja paranisivat. Toisaalta pelkona on ruotsin kielen käytön yleinen vähentyminen, sillä uudistukset merkitsevät usein viranomaisen työkielen vaihtumista suomeksi.
Jotta kielilainsäädännön toteutumista voidaan arvioida kattavasti, on kehitettävä luotettavia seurantavälineitä.
Kertomuksessa käsitellään myös muita kieliä
Kuten ruotsinkieliset, myös saamelaiset kokevat saamen kielilakiin sisältyvien oikeuksiensa toteutuvan ainoastaan silloin, jos he itse vetoavat asiaan. Lasten mahdollisuudet oppia saamen kieltä ja saada opetusta saamen kielellä ovat puutteelliset.
Eri kieliä käyttävien ryhmien edustajat, kuten maahanmuuttajat, pitävät tärkeänä sitä, että he saavat omalla kielellään tietoa viranomaisten toiminnasta samoin kuin siitä, kenen puoleen missäkin asiassa tulee kääntyä.
Lisätietoja:
hallitusneuvos Paulina Tallroth, puh. (09) 1606 7726
