Työ Planissa on saanut pääsihteeri Ossi Heinäsen haastamaan sukupuolinormeihin liittyvää ajatteluaan
Järjestömaailman näkymät avautuivat Ossi Heinäselle jo opiskeluaikoina. Vaikka muitakin intressejä oli, muun muassa oma ohjelmatoimisto, virisi ylioppilaskunnan pääsihteerinä ajatus siitä, että omannäköinen työ voisi löytyä kansalaisjärjestöjen kentältä. Heinäsellä on mielekästä ja merkityksellistä työtä Planilla takana jo vuodesta 2012 lähtien.
Plan toimii tällä hetkellä yli 80 maassa. Heinäsen mukaan kansalaisjärjestöjen tekemälle työlle nähdään kriiseissä ja katastrofeissa suuri tarve. Rahoitusta kuitenkin tarvittaisiin huomattavasti enemmän, jotta kaikkiin kriiseihin voitaisiin vastata.
– Euroopan huomio on tällä hetkellä ymmärrettävästi Ukrainassa. Erittäin hälyttävä ruokakriisi Afrikan mantereella jää vähälle huomiolle tällä hetkellä.
Ilmastokriisi koettelee erityisesti tyttöjä
Heinänen kertoo tyttöjen kokevan moniperusteista syrjintää. Iän ja sukupuolen lisäksi syrjintää lisää usein köyhyys, vammaisuus tai johonkin vähemmistöryhmään kuuluminen. Paikoin ajatteluun on vuosisatojen aikana juurtunut ajatus, etteivät tytöt ole yhtä arvokkaita kuin pojat.
– Ilmastokriisissä moni asia on sukupuolittunut, vaikka se ei ehkä ensimmäiseksi tule mieleen. Tytöt ja naiset ovat päävastuussa kotitöistä kehittyvissä maissa. Kun vedenhakumatkat pitenevät, aika on pois koulusta tai vapaa-ajasta, johon pitäisi myös olla oikeus. Seksuaalinen häirintä lisääntyy. Pakkoavioliitot alueilla, joita kuivuus koettelee pahiten, ovat lisääntyneet. Perheet yrittävät löytää toimeentulon ja palataan helpommin vanhoihin perinteisiin, kun tytölle etsitään selviytymiskeinoa.
Ilmastonmuutos aiheuttaa myös konflikteja, jotka johtavat osaltaan pakolaisleirien syntymiseen. Leireillä tytöt ovat tutkimusten mukaan muihin nähden huomattavasti heikommassa asemassa; tapahtuu raiskauksia, sieppauksia ja ihmiskauppaa, kuukautishygienia on huonoa.
Tytöt ovat osa ratkaisua
Heinäsen mukaan tärkein tyttöjä koskeva teko kehittyvissä maissa olisi saada heidät pysymään pidempään koulussa.
– Tilanne on jo hyvä sen suhteen, miten tytöt aloittavat koulunkäynnin. Siinä vaiheessa, kun perheessä tarvitaan apua sisarusten kasvattamisessa, veden hakemissa ja muissa kotitöissä, tyttöjen koulunkäynti helposti keskeytyy.
Koulutus on myös avain siihen, että tytöt oppivat ilmastonmuutoksen torjumisesta ja sopeutumisesta siihen.
– Tyttöjen ääntä pitää kuulla. Olisi järjetöntä jättää puolet ihmiskunnan kapasiteetista hyödyntämättä, kun pohditaan ratkaisuja ilmastonmuutokseen.
Järjestön voima näkyy monella tasolla
Planilla on suurena järjestönä mahdollisuus toimia monella tasolla; niin vaikuttamistyössä valtion ja lainsäädännön näkökulmasta kuin ruohonjuuritasollakin. Jälkimmäisessä työ etenee usein keskustelu kerrallaan. Työntekijät ovat aina lähes yksinomaan paikallisia tai paikallisista yhteistyöorganisaatioista.
Heinäsellä on hyviä kokemuksia esimerkiksi Etiopiasta, jossa keskustelemalla kaikkien osapuolten kanssa ja kertomalla sukuelinten silpomisen haitoista, traumatisoiva toimenpide on saatu lähes loppumaan useissa kylissä ja kokonaisilla alueilla.
Tasa-arvoon liittyvä ajattelu laajentunut
Heinänen kertoo oman ajattelunsa monipuolistuneen ja tietämyksensä lisääntyneen Planissa tehdyn työn myötä.
– Koen, että minut on kasvatettu hyvin tasa-arvoiseksi. Olen kuitenkin huomannut, miten erilaiset sukupuolinormit vaikuttavat ajatteluun ilman, että niitä edes miettii. Se on saanut minut haastamaan itseäni erilaisissa tilanteissa, joissa tietystä asiasta tulee jokin automaattinen oletus.
Heinänen ihmettelee tasa-arvokysymyksiin ja sukupuolten moninaisuuteen liittyviä pelkoja, joita etenkin valkoiset heteromiehet ilmaisevat eri foorumeilla – eihän heiltä olla viemässä mitään pois.
– Kun pyrkii tunnistamaan tilanteita, joissa tekee äkkiseltään tietyn normin mukaisia päätelmiä ja koettaa oppia niistä, pääsee jo aika pitkälle.
