Tarja Halonen: Konfliktimaiden tytöt tarvitsevat erityishuomiomme
Presidentti Halonen on hyvinvointiyhteiskunnan horjumaton puolustaja – ja monesta syystä. Keinot, joita Pohjoismaissa on käytetty tasa-arvon edistämiseksi, olisivat auttaneet myös kriisitilanteisiin joutuneita maita. ”Jos tytöt ja naiset ovat voimaantuneita, toimii se heille suojapuskurina myös kriisin aikana. Mutta puutteet pitäisi korjata hyvän sään aikana. Harva maa alkaa kriisitilanteessa kohentaa heikoimmassa asemassa olevien tilannetta.”
Viistosuora sade piiskaa presidentti Tarja Halosen toimiston ikkunaan Helsingin Hakaniemessä. Tummanharmaa taivas roikkuu Eläintarhanlahden yllä.
Synkkiä ovat olleet myös päivän uutiset. Siviilejä tapetaan häikäilemättömästi niin Israelissa, Gazassa kuin Ukrainassa. Afganistanin maanjäristyksen uhreista enemmistö on ollut naisia ja lapsia. Apua he saavat kuitenkin vain huonosti, kiitos Talibanin.
”Järki ja inhimillisyys, niiden pitäisi aina voittaa. Kun ajattelen kahta miljoonaa ihmistä Gazassa suljettuna loukkoon, ja kun tietää että kummankin osapuolen asenteet ovat kovat, ei lääkettä ole. Toivon että YK:n eri järjestöt voivat ainakin vähentää ihmisten hätää”, Tarja Halonen pohtii.
Presidentti Halonen on hyvinvointiyhteiskunnan horjumaton puolustaja – ja monesta syystä. Keinot, joita Pohjoismaissa on käytetty tasa-arvon edistämiseksi, olisivat auttaneet myös kriisitilanteisiin joutuneita maita. ”Jos tytöt ja naiset ovat voimaantuneita, toimii se heille suojapuskurina myös kriisin aikana. Mutta puutteet pitäisi korjata hyvän sään aikana. Harva maa alkaa kriisitilanteessa kohentaa heikoimmassa asemassa olevien tilannetta.”
Suomella on Halosen mielestä paljon enemmän annettavaa maailmalle, kuin mitä me itse hahmotamme. Ensi töikseen Halonen karsisi pois suomalaisen vaatimattomuuden. ”Kehutaan kunnolla sitä, mitä olemme tasa-arvon edistämisessä saaneet aikaan ja minkälaisin välinein. Mainostetaan näitä hyviä asioita myös muille, emmehän me itsekkäästi halua pitää saavutuksia ainoastaan itsellämme vaan kannustamme myös muita käyttämään niitä.” Tätä viestiä Halonen itse levittää maailmalla puhuessaan, ja IGEP-palkinto on hänen mielestään hyvä keino viestiä saavutuksia maailmalle.
Kuten vaikkapa varhaiskasvatus. Se on sekä edistänyt naisen mahdollisuutta käydä töissä että vahvistanut lapsen mahdollisuutta ponnistaa opintielle. ”Me tiedämme jo, että lapset, jotka ovat saaneet olla mukana varhaiskasvatuksessa, menestyvät paremmin koulussa. Tämä on tärkeä tieto.”
Tytöt haavoittuvia konfliktissa
Suomalaisille on itsestään selvää, että tytöt käyvät koulua siinä missä pojatkin. Kuitenkin suuressa osassa maailmaa pikkutyttö oppii jo varhain, että isät, veljet, sedät ja enot ovat niitä tärkeitä ihmisiä, joiden palveleminen vie ison osan tytön ajasta - samaan aikaan kun poika saa leikkiä tai opiskella. Eriarvoistaminen alkaa jo kotona.
”Ja kun olosuhteet käyvät vaikeiksi, perhe tinkii ensin tytön koulutuksesta, ja oikein pahan paikan tullen kuten konfliktissa, tyttö naitetaan hyvin aikaisin. Siksi haavoittuvissa oloissa eläviin tyttöihin pitäisi kiinnittää aivan erityinen huomio”, Halonen sanoo.
Haavoittuvia ovat naiset ja tytöt olleet myös Suomessa konfliktiaikoina kuten esimerkiksi sisällissodan myllerryksessä. Tarja Halosen oma mummo oli omanlaisensa feministi jo varhain. ”Hän ilmoitti, että ei kuulu kirkolle tai valtiolle, kenen kanssa minä vuoteeni ja leipäni jaan”, Halonen kertoo. Niinpä 1918 veristen tapahtumien jälkeen joku viranomainen katsoi, ettei tällainen äiti sovi kasvattamaan neljää pientä lastaan, vaan heidät tuli sijoittaa muualle. ”Sillä oli puolestaan vaikutuksia myös seuraavaan sukupolveen. Oma äitini ei esimerkiksi koskaan puhunut siitä, miten lastenkodissa eletty lapsuus vaikutti hänelle.”
Seksuaalisuus on syvintä ydintä
Juuri naisten ja vähemmistöjen seksuaalioikeudet ovat olleet Halosen agendalla vuorikymmenet, mutta miksi? Hän sanoo, että jokaisen ihmisen seksuaalisuus on hänen kaikkein syvintä ydintä. ”Sen takia täysien seksuaalioikeuksien antaminen on ihmisyyden hyväksyntää. Siksi ne ovat minulle tärkeitä. Niiden välillinen ja välitön vaikutus ihmisen elämässä on tavattoman suuri.”
Edistys tasa-arvoasioissa ei kuitenkaan ole itsestään selvää missään päin maailmaa. Konservatiiviset puolueet ja populistiset liikkeet ovat onnistuneet kaventamaan aborttioikeutta ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia maissa, joita on pidetty tasa-arvon kannalta ongelmattomina.
Halonen puhuu akanvirrasta. Samaan aikaan kun päävirta vie esimerkiksi tasa-arvoa eteenpäin, kehityksessä tulee akanvirtoja, pyörteitä, jotka puskevat vastavirtaan. ”Tällainen aaltoliike pitää ottaa vakavasti, sillä mikään ei takaa sitä, etteikö seuraava takapakki voi olla vielä voimakkaampi.”
Halosen mielestä on kuitenkin hyvä kuunnella myös kehityksen vastustajia, niitä, jotka kokevat olevansa uhattuina näissä tilanteessa. ”Joskus he pelkäävät vain omien etuoikeuksiensa menettämistä, mutta takana voi olla muutakin.”
YK on pysynyt Afganistanissa
Toisinaan tulee massiivisia takapakkeja, romahduksia kuten Afganistanissa on nähty sen jälkeen, kun Taliban anasti vallan elokuussa 2021. Naisten ja tyttöjen perustavanlaatuiset oikeudet on kumonnut ennätysvauhtia ja järjestelmällisesti. Puhutaan jo naisiin kohdistuvasta apartheidista. Vuoropuhelu kansainvälisen yhteisön kanssa ei ole saanut ääriliikettä kääntämään päätä.
Halonen muistuttaa, että toimia voi silti. ”YK:n tasa-arvojärjestö UN Women ja muut YK-järjestöt ovat jääneet Afganistaniin, ja ne toimivat siellä hyvin vaikeissa olosuhteissa. Näiden järjestöjen työn tukeminen ja auttaminen on aivan keskeistä. Myös maasta lähteneiden tyttöjen, naisten ja perheiden olosuhteet pitää pystyä turvaamaan eri puolilla maailmaa.”
Teksti: Katri Merikallio
