Hallituksessa kirkollisasioista vastaava ministeri Stefan Wallin kehottaa kirkkoa ottamaan huomioon nuorten toiveet modernista, suvaitsevaisesta ja kunnioittavasta kirkosta. Wallinin mukaan vaarana on, että yhä useammat nuoret äänestävät jaloillaan ja eroavat kirkosta, jos kirkko ei osoittaudu instituutioksi, joka arvostaa tasa-arvoa ja vähemmistöjä.
Wallin puhui lauantaina nuorten kirkkopäivien 40-vuotisjuhlissa Turussa. Wallin viittaisi tuoreeseen evankelis-luterilaisen kirkon strategiaa pohtineen työryhmän mietintöön, jonka mukaan valtaosa kirkosta eronneista on 20–39-vuotiaita nuoria aikuisia.
– Suuntaus on kirkolle huolestuttava, koska nuoret aikuiset ovat tulevan sukupolven vanhempia, äitejä ja isiä. Jos vanhemmat eivät kuulu kirkkoon, niin eivät myöskään lapset aikanaan omaksu sitä, mitä kirkolla olisi heille annettavanaan. Kirkon tulisi pohtia, miten se saisi nuoret kiinnostumaan kirkosta ja omaksumaan kirkon sanomaa. Jos nuoret näkevät kirkon lähinnä ahdasmielisenä, konservatiivisena ja byrokraattisena instituutiona, niin yhä useampi on valmis äänestämään jaloillaan.
Wallinin mukaan asiakysymykset ovat yhä useammin ratkaiseva tekijä ihmisten muodostaessa kantaansa ja odotuksiaan kirkon suhteen. Esimerkkinä hän mainitsee naispappeuden. Vaikka selvä enemmistö yli 20 vuotta sitten päätti, että naiset voivat toimia pappeina, on asia edelleen jatkuvasti esillä tiedotusvälineissä. Kirkko itse on ruokkinut tätä aihetta.
– Kirkon jäsenenä ja kahden tyttären isänä olen sitä mieltä, että kirkon tulisi, mitä pikimmin pyrkiä irrottautumaan tästä ilmiöstä. Papeista jo runsas kolmannes on naisia ja naispappien määrä kasvaa jatkuvasti. Ongelmat eivät ratkea esimerkiksi työaikajärjestelyin. Kirkon tulee vastustaa sellaista syrjintää, joka perustuu sukupuoleen tai sukupuoliseen suuntautuneisuuteen. Kirkon piirissä ei saa esiintyä syrjintää missään muodossa.
Syksyllä kokoontunut kirkolliskokous ei hyväksynyt kirkon viranhaltijoita koskevien säännösten uudistamista. Uudistus koski mm. kirkon viranhaltijoiden oikeusasemaa. Mitä ilmeisimmin keskustelu esitykseen sisältyneestä syrjintäkiellosta, johti siihen, ettei esitystä hyväksytty. Esityksen hyväksymiseen olisi tarvittu kolme neljäsosan määräenemmistö.
– Ratkaisu merkitsee sitä, ettei kirkon viranhaltijoiden oikeuksista ja velvollisuuksista ole vielä säädetty lailla, jota vuonna 2000 voimaan astunut perustuslaki edellyttää. Täämä antaa aihetta syvällisempään pohdintaan, sanoi Wallin Turussa.
– – –
Lisätietoja: erityisavustaja Martina Harms-Aalto, puh. 040 596 0029
