Selvitys: Enemmistö ei pidä sukupuolten tasa-arvoa vielä saavutettuna

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 11.9.2025 9.04
Tyyppi:Tiedote

Naisista neljä viidestä ja miehistä lähes puolet eivät pidä sukupuolten tasa-arvoa vielä saavutettuna Suomessa. Alle puolet kaikista vastaajista arvioi tasa-arvon lisääntyvän seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tiedot selviävät sosiaali- ja terveysministeriön 11. syyskuuta julkaisemasta tasa-arvobarometrista, jonka toteutti Tilastokeskus.

Tasa-arvobarometrin 2024 mukaan enemmistö väestöstä ei pitänyt miehiä ja naisia tasa-arvoisina Suomessa. Miehistä lähes puolet ja naisista neljä viidestä koki, että miesten asema yhteiskunnassa on parempi kuin naisten. Valtaosa vastaajista tunnisti useita tasa-arvo-ongelmia ja kannatti niiden ratkaisemista, vaikka erityisesti miehistä suuri osa näki sukupuolten tasa-arvon jo toteutuneen.

Barometrissä kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa sukupuolivähemmistöjen oikeuksista. Vastaajista reilu 80 % piti tärkeänä, että sukupuolivähemmistöjen oikeuksista pidetään huolta Suomessa. Valtaosa naisista ja miehistä koki myös, että miehetkin hyötyvät sukupuolten tasa-arvosta. Tämä näkemys on vahvistunut sekä miehillä että naisilla viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. 

Laajemmin tarkasteltuna nyt julkaistu tasa-arvobarometri osoittaa, että suurin osa väestöstä kannattaa edelleen tasa-arvon edistämistä, vaikka usko tasa-arvon edistymiseen tulevaisuudessa on hieman hiipunut. Samanaikaisesti on havaittavissa nuorten miesten joukossa uudenlaista ajattelua, jossa suhtaudutaan aiempaa kriittisemmin naisten ja vähemmistöjen oikeuksien edistämiseen. Laajamittaisesta ilmiöstä ei kuitenkaan tulosten valossa ole toistaiseksi kyse. 

Tasa-arvossa tapahtuu kehitystä moneen suuntaan 

Tasa-arvobarometri selvittää tasa-arvoon liittyviä asenteita ja kokemuksia laajasti, esimerkiksi seksuaalisen häirinnän, työelämän, koulutuksen ja perheen saralta. Monella osa-alueella tasa-arvon ajatellaan jo toteutuvan, mutta epäkohtiakin löytyy. Esimerkiksi työelämässä suurin osa vastaajista koki tasa-arvon toteutuvan melko tai erittäin hyvin, mutta samaan aikaan 38 % päätoimisista palkansaajista (naisista yli puolet ja miehistä vajaa neljäsosa) oli kokenut työssään haittaa sukupuolestaan ja 19 % oli havainnut nykyisessä työpaikassaan seksuaalisuuteen tai sukupuoleen perustuvaa häirintää tai nimittelyä. 

Seksuaalisen häirinnän kokemukset myös yleisesti olivat lisääntyneet. Lähes puolet naisista ja reilu viidennes miehistä vastasi kokeneensa seksuaalista häirintää edellisten kahden vuoden aikana. Vähemmistöryhmään kuuluminen kasvattaa etenkin naisten todennäköisyyttä kohdata seksuaalista häirintää entisestään. 

Pitkille perhevapaille jääminen vaikeampaa miehille kuin naisille 

Perhevapaille jäämistä pidetään Suomessa jokseenkin helppona. Kuitenkin erityisesti pitkille perhevapaille jääminen arvioitiin vaikeammaksi miehille kuin naisille.  Vain 63 % vastaajista ajatteli, ettei noin 9 kuukauden vanhempainvapaalle jääminen ole miehille lainkaan vaikeaa, kun 92 % vastaajista ei pitänyt naisten jäämistä vajaan vuoden ajaksi raskaus- ja vanhempainvapaalle lainkaan vaikeana. 
Kotityöt jakautuvat edelleen perinteisesti 

Kahden vanhemman perheissä kotityöt jakautuvat edelleen perinteisten roolien mukaisesti. Naiset vastaavat useimmiten kotitaloustöistä, kuten pyykinpesusta, silityksestä ja ruoanlaitosta, ja miehet erilaisista perheen huoltotöistä. Naiset myös vastaavat edelleen useimmiten lasten kasvatukseen liittyvistä kotitöistä, mutta yhteinen vastuunjako on kuitenkin hieman lisääntynyt. Peräti 90 % vastaajista oli sitä mieltä, että miesten tulisi osallistua nykyistä enemmän lastensa hoitoon ja kasvatukseen.  

Tasa-arvobarometri 2024 on järjestyksessä seitsemäs. Ensimmäinen tasa-arvobarometri julkaistiin jo vuonna 1998. Tasa-arvobarometri 2024 toteutettiin syyskuun 2024 ja tammikuun 2025 välisenä aikana. Barometrin otokseen kuului 6 500 satunnaisesti valittua Suomessa asuvaa 15–74-vuotiasta henkilöä. 

Lisätietoja  

asiantuntija Anttoni Saarinen, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 553, [email protected] erikoistutkija Marjut Pietiläinen, Tilastokeskus, p. 029 551 2798, [email protected] yliaktuaari Henna Attila, Tilastokeskus, p. 050 308 4735, [email protected]