Hyppää sisältöön

Tavoittelemisen arvoinen tulevaisuus korostui kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus –tapahtumassa

Kestävän kehityksen toimikuntavaltioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 9.6.2022 10.55
Tiedote 382/2022
Paneelikeskustelijat tila ja tulevaisuus -tapahtumassa

Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus -tapahtumassa keskusteltiin keskiviikkona 8. kesäkuuta hyvästä koulutuksesta, sukupuolten tasa-arvosta sekä merten hyvinvoinnista ja luonnon monimuotoisuudesta. Teemana oli taiteen ja kulttuurin rooli kestävän kehityksen edistäjänä.

Tapahtuma on valmistautumista kansainväliseen YK:n korkean tason kestävän kehityksen seurantakokoukseen, joka järjestetään heinäkuussa New Yorkissa. Tilaisuudessa tarkasteltiin Suomen omaa edistymistä kestävän kehityksen toimeenpanossa. 

Tapahtuman avasi kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Sami Pirkkala. Pirkkala kertoi toimikunnan strategiasta ja painotti, että tavoittelemisen arvoinen tulevaisuus pitää pystyä kuvittelemaan ja kuvailemaan, jotta jaksamme tehdä töitä sen saavuttamiseksi. 

Futuristi Perttu Pölönen puhui omistamisen ja kasvun käsitteiden murroksesta ympäristökriisin keskellä. Pölönen totesi, että meidän pitäisi tehdä maailmasta parempi, ei tehokkaampi.

”Meidän pitäisi päästä irti ajatuksesta, että minä huolehdin vain siitä mikä on minun omaani ja nähdä tämä maapallo yhteisenä omaisuutena.” 

Vilkasta keskustelua koulutuksen, tasa-arvon ja luonnon monimuotoisuuden teemoista

Tilaisuuden paneelikeskusteluissa syvennyttiin koulutuksen, sukupuolten tasa-arvon sekä luonnon monimuotoisuuden ja valtamerten tilaan. Nämä tavoitteet ovat keskiössä myös heinäkuussa järjestettävässä YK:n kestävän kehityksen kokouksessa.

Vaikka viimeisimpien vertailujen mukaan Suomi on tavoittanut Agenda2030 mukaisen hyvän koulutuksen tavoitteen, on Suomessa vielä paljon kehitettävää. Keskustelussa korostui ekososiaalisen sivistyksen, yhteisöllisyyden ja toivon herättämisen tärkeys koulutuksessa. Globaalilla tasolla esiin nostettiin opettajien ammattitaidon tunnistamisen tärkeys. 

Päivän toisena suurena kysymyksenä keskusteltiin tasa-arvosta. Keskustelussa todettiin, että sukupuolen epätasa-arvon ytimessä ovat rakenteelliset ongelmat. Haasteita Suomessa ovat erityisesti sukupuolittunut työelämä, palkkakysymykset, sukupuolittunut väkivalta sekä raskaus- ja perhevapaasyrjintä.

”On lukuisia kysymyksiä, joissa täytyy miettiä enemmänkin sitä, mitkä rakenteet estävät tasa-arvon toteutumista ja millä rakenteella voitaisiin edistää sitä, sen sijaan että mennään yksilövastuun taakse.” Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara puhui. 

Tämän vuoden painotusta kulttuuriin ja taiteeseen vahvisti Vimma-yhtye. Yhtye pohti performanssissaan, miten olla rehellinen kriisien ajassa ja tarjosi musiikkiesityksellään tilan pysähtyä hetkeksi ympäristökriisin keskellä.

Päivän päätti keskustelu luonnon monimuotoisuudesta ja merten hyvinvoinnista. Keskustelua käytiin myös luontopääomasta ja sen tuomisesta osaksi päätöksentekoa. Luonnon monimuotoisuuden ja merten hyvinvoinnin turvaamisen keinoiksi esitettiin sääntelyä, kannustimia, kestäviä julkisia hankintoja ja kestävyysosaamisen vahvistamista. 

Lisätietoja: Sami Pirkkala, johtava asiantuntija ja kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri, p. 050 598 0724, valtioneuvoston kanslia

Sivun alkuun