Kuntien rahoitusjärjestelmää selvittänyt työryhmä jätti selvityksensä
Tammikuussa 2007 asetettu kuntien rahoitusjärjestelmää selvittänyt työryhmä jätti väliraporttinsa tänään 30. maaliskuuta alue- ja kuntaministeri Hannes Manniselle.
Työryhmän tehtävänä on selvittää ja tehdä esityksiä kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta perustuen hallituksen esitykseen kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Lain mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan tavoitteena yksinkertainen ja läpinäkyvä järjestelmä. Uudistuksessa päätetään kuntien verotulopohjan vahvistamisesta siirtämällä verovähennyksiä valtion rasitukseksi sekä poistetaan kuntien rahoitusjärjestelmään liittyvät kuntien yhdistymisen ja yhteistyön esteet. Tavoitteena on hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien yhdistäminen. Valtionosuusjärjestelmässä otetaan huomioon kuntien erilaiset olosuhteet ja palvelutarpeet. Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasausjärjestelmän on oltava neutraali valtion ja kuntien taloudellisten suhteiden kannalta. Uudistus ei muuta valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa.
Työryhmän tulee työssään ottaa huomioon lain eduskunnan käsittelyssä saama muoto.
Työryhmän on tehtävä kaksi vaihtoehtoista esitystä koskien hallinnonaloittaisten valtionosuuksien mahdollista yhdistämistä: Toisessa valtionosuudet yhdistetään, toisessa ne pysyvät erillään kuten nykyisinkin. Kummassakin ratkaisuehdotuksessa tulitoteuttaa asettamispäätöksessä annetut yhteiset reunaehdot.
Kunnallisveron täydennys
Työryhmä on työssään selvittänyt kuntien verotulopohjan vahvistamista siirtämällä verovähennyksiä kunnilta valtion rasitukseksi. Tämä toteutettaisiin ottamalla käyttöön kunnallisveron täydennys, joka maksetaan kunnille valtion talousarvion kautta. Toimenpide toteutettaisiin kustannusneutraalisti valtion ja kuntien välillä alentamalla laskennallisia valtionosuuksia vastaavalla määrällä. Lisäksi selvitettiin kunnallisverotuksen täydennyksen käyttöönotosta aiheutuvat hyödyt ja ongelmat nykymalliin verrattuna.
Valtionosuuksien yhdistäminen eli ns. yhden putken malli
Työryhmän käyttämä valtionosuuksien yhdistämisen rakennemalli eli ns. yhden putken malli tarkoittaa vaihtoehtoa, jossa hallinnonalakohtaisia valtionosuuksia yhdistetään nykyistä yksinkertaisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi valtionosuusjärjestelmäksi. Rakennemalliin sisällytettäisiin nykyinen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus kokonaisuudessaan, opetus- ja kulttuuritoimesta esi- ja perusopetus sekä jo nykyisin asukasperusteiset kirjasto- ja kulttuuritoimi sekä taiteen perusopetus. Laskennalliset kustannukset perustuisivat, kuten nykyisinkin, hallinnonaloittaisiin valtionosuusperusteisiin, mutta lopputuloksena olisi yksi yhdistetty valtionosuus.
Nykyinen järjestelmä, valtionosuudet erillisinä
Työryhmän mukaan nykyjärjestelmää voisi kehittää niin, että siihen puitelain kirjauksen mukaisesti sisällytettäisiin tehtäväkohtaisen valtionosuusjärjestelmän yksinkertaistaminen.
Tasausjärjestelmä sekä kuntien yhdistymisen ja yhteistyön esteet
Työryhmä on käsitellyt toimeksiantonsa mukaisesti myös verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasausjärjestelmässä tapahtuvia muutoksia, kun siihen sisällytetään kunnallisveron täydennys. Kunnallisveron täydennyksen sisältyminen tasaukseen nostaa euromääräistä tasausrajaa, mutta pienentää kuntien nettotuloja, mikäli tasausrajat pidettäisiin ennallaan. Tämä tulee työryhmän mielestä hyvittääkunnille.
Työryhmä on työssään selvittänyt kuntien rahoitusjärjestelmään liittyviä kuntien yhdistymisen ja yhteistyön esteitä. Valtionosuusvähennyksiä kuntien yhdistyessä aiheuttavat verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, yleisen valtionosuuden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon syrjäisyyskerroin, lukion oppilasmääriin perustuvat yksikköhinnan korotukset sekä yksikköhinnan porrastusperusteena käytettävä asukastiheys. Työryhmän työn tässä vaiheessa ei ole kuitenkaan käytettävissä korvaavia valtionosuusperusteita, joilla ongelma voitaisiin kokonaan poistaa.
Jatkotyö
Työryhmän mielestä työn jatkovaiheessa tulee hakea ratkaisut valtionosuusjärjestelmän kehittämiseksi siten, että se olisi nykyistä neutraalimpi kuntaliitostilanteissa esimerkiksi muuttamalla määräytymisperusteita euroa/asukas -pohjaisiksi syrjäisyyttä ja saaristoisuutta määriteltäessä. Samoin neutraalisuutta tulisi edistää kuntien tiivistäessä yhteistyötään, erityisesti kuntien perustaessa yhteisiä useamman toimipisteen lukioita.
Lisätietoja: ylijohtaja Cay Sevón (09) 160 42831 (SM), neuvotteleva virkamies Rainer Alanen (09) 160 44644 (SM), neuvotteleva virkamies Markku Nissinen (09) 160 44522 (SM), budjettineuvos Raija Koskinen (09) 160 33102 (VM), apulaisosastopäällikkö Olli Kerola (09) 160 73859 (STM), suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta (09) 160 77252 (OPM), varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen (09) 771 2700 (Suomen Kuntaliitto) ja ylitarkastaja Vesa Lappalainen (09) 160 44596 (SM)
